Joululahjoja

Vaikka joulussa on toki paljon tärkeämpiäkin asioita, ihan pikkuisen puolustaisin myös sen materialistista puolta. Meillä ei isä tuonut juuri koskaan lapsena työmatkoilta tuliaisia, nimppareihin tai muihin pienempiin juhliin eivät lahjat kuuluneet eikä leluja tai karkkia todellakaan osteltu jokaisella kauppareissulla. Mutta perheemme jouluihin ovat aina kuuluneet isot säkilliset lahjoja, ja silloin ne ovat aina olleet vuoden kohokohta. 

Lahjojen hankinta on pitkä prosessi. Lapsena kirjoitimme kirjeet joulupukille, ja leluja ei ostettu pitkin vuotta, vaan ne laitettiin lahjatoivelistaan, joka tietysti lapsen muuttuvan mielen mukana tarkentui aivan jouluun saakka. Säästin aina omat viikkorahani pitkältä ajalta ja mietin tarkasti, minkä lahjan haluaisin erityisesti siskolleni antaa, mikä häntä ilahduttaisi kaikkein eniten. Askartelimme äitini kanssa itse ison kasan erilaisia pakettikortteja, ja pidimme lahjojen pakentointitalkoot yhdessä. Sitten paketit vietiin vaatekomerossa olevaan säkkiin. 

Kun joulu koitti, ei lahjoja todellakaan saanut heti avata, vaikka kuinka olisi jännittänyt. Odotimme aina iltaan saakka, ja lahjojen avaamiseen ja yhdessä ihasteluun käytettiin aikaa. Lahjat toi jouluupukki vielä pitkään senkin jälkeen, kun ihan oikeasti ei enää uskottu. Joulupukin tuomat lahjat ylläpitivät joulun sadunomaisuutta. 

Pieni lapsi elää ja kokee usein konkretian kautta, ja sen kauan toivoman lelun avaaminen paketista on elämyksellinen kokemus. Kokemus ei ole vain paketti, vaan siihen liittyy ennen kaikkea odotus ja jännitys. Kun odotus palkitaan jouluaattona, on se yhteinen hetki perheen kesken, jossa vietetään aikaa ja iloitaan yhdessä, ja parhaillaan nähdään, kuinka onnistutaan ilahduttamaan myös toista. Hetki ei pääty, kun lahjat on aukaistu, vaan lahjojen parissa vietetään yhteistä joulua. Tarkkaan mietityistä lahjoista on iloa vielä pitkään joulun jälkeenkin -ja parhaimmillaan ne tarjoavat lisää iloisia yhdessäolon kokemuksia.

Tarjotaksemme näitä kokemuksia myös sellaisille lapsille, jotka muuten niistä jäisivät ilman, olemme perheeni kanssa osallistuneet viime vuosina joulupuukeräykseen muutamien lahjojen verran. Tänä vuonna oli tonttu myös avullani piilottanut jokaiselle päiväkotiryhmäni 19 lapselle pienet paketit. 

Itsekin sain tänä vuonna taas tosi paljon lahjoja, joihin voit tutustua alla. Liekö ne hyvät muistot, jotka lapsuuteni jouluihin liitän syynä siihen, että yhä joululahjat ilahduttavat minua niin erityisesti -niin niiden antaminen kuin saaminenkin. 

Kotijuttuja

Olin toivonut pukilta enimmäkseen juttuja, joita tarvitsin kotiin, ja monia sellaisia sainkin. Tarpeen tullessa vastaan, kauppaan suuntaamisen sijaan toimin kuten lapena: kirjoitin toiveeni lahjalistaan. Ja niinhän siinä kävi, että sain siskoltani enemmän kuin tarvitsemani puurokasari ja äidiläni laadukkaan paistinpannu. Äitiltäni sain myös ruokapöydälleni uuden vahakankaan, jota olin ihastellut Finlaysonin myymälässä jo verhoja ostaessani, ja enemmän kuin hyvinän se pöydälleni sopikin.
 
Lisäksi pukki osasi ilahduttaa minua Ystävieni välityksellä selaisillakin pienillä kotijutuilla, joita en ollut osannut edes toivoa, kuten vaaleanpunaisella kukkamaljakolla, herttaisella koristetyynynpällisellä ja pienellä kuin sohvapöydälleni tehdyllä liinalla sekä ihan täydellisellä sydänkuvioisella kuumavesipullolla sormiani lämmittämään.

Sen kaikkein surimman innostuksen koin, kun paketista kuoriutui vaaleanpunainen Bamix, josta olin haaveillut jo pitkään. Muistatte kai sen tunteen, kun lapsena paketista paljastui vihdoin se suurin toive, se yksi lelu, jolla jaksoi leikkiä vielä pitkään joulun jälkeenkin? Perunamuusia on syöty siis lähes joka päivä, ja eriliaisia teriä testailtu leipomisen apuna, ja jostain syystä on myös uusi sosekeittoresepti syntynyt.

Kauneudenhoitoon ja hemmotteluun

Sain myös paljon kauneudenhoitoon ja lahjoja, joiden välityksellä läheiseni tarjosivat pieniä hemmotteluhetkiä arkeeni. Monet niistä ovat päivittäisessä käytössä -ja kuitenkaan en olisi niitä itselleni viitsinyt ostaa.

Sain erilaisia rasvoja ja siskoltani käyttämääni hopeashampoota ja suihketta. Ihanana yllärinä siskoni oli löytänyt minulle vielä hiusjuttuja ja paketoinut ne kera uusien kampausideoiden. Tällaiset yllärit, joita itse ei edes ymmärrä, mutta tulevat kuitenkin kuin tilauksesta ovat niitä ihan parhaita lahjoja!

Paras Ystäväni ja pappani muistivat minua aivan minunnäköisilläni korulahjoilla. Ystäväni näiden kauniiden vaaleanpunaistenpitkien helmien ja siihen kuuluvien nappikorviksien ja pappani Ihastuttavien kultaisten sydän korvakorujen muodossa.

Suloisen heijastimien sain lempparikarkkien kerasiskoni avomieheltä. Se löysi paikkani repussani, jota töissä ja työmatkoilla kannan mukana tummassa (melkein) yössä.

Sydäntä lämmittävät

Itsetehdyt lahjat ilahduttavat minua aina jotenkin erityisellä tavalla. Tänä vuonna sellaisen sain ädiltäni pehmoisten lapinlapasten muodossa. Samainen pehmoinen paketti kätki sisälleen myös jokavuotisen yökkärin, joka aina kuuluu tärkeimpiin lahjoihini. Muistan jo kuinka lapsen en ikätovereideni tapaan tuskastellut pehmeiden pakettien äärellä, vaan kiroitin päiväkirjaani, kuinka kumitädiltäni saatu sininen koirapyjama oli ollut yksi lempilahjoistani.

Vieraillessani joulun välipäivinä eräällä Ystävälläni, odotti siellä minua vielä pieni mutta sitäkin tärkeämpi paketti, joka kätki sekin sisälleen jotakin itsetehtyä, nimittäin aivan täydellisen nuppineulatynynyn kera eriväreissä kialtelevien suurten nippuneulojen! Tämä donitsi saa olla seuranani paitsi yhteisissä ompelutuoioissamme Ystäväni luona myös lipastoni päällä koristeena, niin kaunis se on!

Tänä vuonna sain myös suklaata enemmän kuin ikinä, mitä toki arvosti enemmän kuin (Parhaan Ystävni sanoin) niitä 20 kissapatsasta, nimitäin suurin osa tuli lapsilta. Jotenkin silti tosi Ihanalta tuntui, että ne kaikkein lähimmät -Ystäväni, siskoni ja hänen miesystäänsä ja isovanhempani olivat musitaneet lempiherkkuni, ja käärineet niitä minua ajatelle pakettiin.

Sillä lahja, sen antaminen ja saaminen, on aina niin paljon enemmän kuin paperin sisältämä tavara. Tähän päätän tänä vuonna jouluaiheiset tekstini: KIITOS!

<3: Ida