Näytetään tekstit, joissa on tunniste Reissussa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Reissussa. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Syy blogihiljaisuuteen ja kuulumisia

Voi murut, että teitä on ollut ikävä! Olette olleet mielessä -ja se viimeinen osuus matkakertomuksesta kuvapläjäyksineen päivineen on vielä tulossa. Viimeiset viikot ovat vain olleet niin täynnä kaikenlaista, ettei sen toteuttamiseen ole riittänyt enää tämän tytön energia ja vuorokauden tunnit... Ja välillä hyvä niinkin :)

Yhden päivän mummoni kuolinpäivän jälkeen rakas rakas pappani nukkui pois. Olen kiitollinen siitä, että ehdin hänelle sanomaan edellisellä viikolla sairaalassa vielä kaikkein tärkeimmät. Kaikkein kiitollisin olen kaikista niistä yhteisistä hetkistä, upeasta määrästä muistoja, joita saimme kokea yhdessä <3 Koko elämäni ajan opin papaltani paljon seuraamalla hänen esimerkkiään ja keskustelemalla hänen kanssaan: myöntisestä elämänasenteesta, sinnikkäästä ja määrätietoisesta ahkeruudesta ja toisista ihmisistä välittämisestä ja sen osoittamisesta. Isovanhempani olivat aina tukenani. Heitä parempia isovanhempia en olisi voinut kuvitella. Pappani oli yksi elämäni lähimmäisistä ihmisistä, ja yhtäkään, yhtäkään siellä vietettyä sunnuntaita en kadu. 

Olen surrut riittävästi itsekseni ja käsitellyt omalla tavalla suruani. Onneksi elämäni on pysynyt myös myönteisellä tavalla kiireisenä. Kuten olen kertonut, sain siis yhteydenoton Sylistä, ja olen ollut kertomassa omaa tarinaani anoreksiasta toipumisesta kokemusasiantuntijana läheisten illassa. Se, kun huomaan välittäväni toivoa, tuntuu hyvältä :) Nyt on syksyksi hieman toisenlainen projetkisuunnitteilla sylin kanssa, mutta siitä ehkä myöhemmin lisää...

Olen opiskellut myös avoimen yliopiston raitsemustieteen opintoja. Olo oli kuin koululaisella kevätjuhlan jälkeen, kun pääsin fysiologian tentistä viime lauantaina, vaikka opinnot jaktuvatkin kesän osalta vielä juhannukseen saakka. Oikeasti huomaan, että pieni osa minusta kaipasi koko ajan akateemista lukemista ja pohdintaa :D

Opintojeni rinnalle olen aloittanut muutamilla asiakkailla ravinnon etävalmennusta :) Aika jäsnkää, että toiminimen perustamisen jälkeen olen nyt virallisesti myös yrittäjä! Kiinnostusta ja kysyntää tuntuu riittävän, ja valmennustyö on tukenut myös opiskelujani. Koen, että minulla on paljon annettaaa hieman erilaisesta näkökulmasta paitsi oman sairauteni myös edellisten yliopisto-opintojeni osalta, jotka keskittyivät uusien toimintatapojen oppimiseen ja motivoimiseen toisesta näkökulmasta :)

Töissä on kevätjuhlat juhlittu, mutta työt jatkuvat vielä viitisen viikkoa. Paljon on kaikenlaisia asioita päikkytyöhönikin mahtunut, mutta meidän ryhmämme saama upea palaute vanhemmiltani, henkilökohtainen kiitos esimieheltäni -ja ennen kaikkea ne murut hymyineen ja innostuksineen motivoivat joka aamu lähtemään töihin aidosti hyvillä mielin :)

Salille olen saanut nyt muutamia kertoja siskoakin mukaan. Itsellänikin on nyt loistavan valmentajan tuki treeniohjelmissa, ja treenit ovat olleet etenkin siskon kanssa yhteistreenipäivinä kyllä niin huippuja -tehokkaita juoruilutuokioita ;)

Pelkkää työtä ei suinkaan ole tämä elämäni ollut. Helatorstain jälkeisen perjantain olin lomalla, ja olimme miesystäväni kanssa koko ihanan päivän Tallinnassa nauttimalla terassiauringosta :) Olemme muutenkin viettäneet paljon aikaa yhdessä. Ja kaiken keskellä olen osannut olla onnellinen siitä <3 Heinäkuun yhteiselle kesälomallemme ostimme yhteisen Pariisin-matkan!





Voikaa hyvin, nauttikaa kesäauringosta ja elämästä,
<3: Ida

Ps. Jos olet kiinnostunut henkilökohtaisesta ruokavaliosta ja tuestani ruokavalion noudattamiseen, ota yhteyttä: idanvalmennus@gmail.com. Kerron mielelläni lisää -myös edullisista opiskelijahinnoistani ;)

perjantai 12. toukokuuta 2017

2. Päiväni Wienissä

Ensiksi pahoitteluni postaustauosta. Paljon kaikenlaista on ehtinyt sattua näiden muutaman viikon aikana, ja tekemistä on riittänyt. En ole siis suinkaan unohtanut teitä ja blogiani, mutta sen kirjoittamiseen ei vain yksinkertaisesti ole nyt ollut aikaa. Tässä kuitenkin matkakertomukseni toinen osa, ja matkan ihana huipennus, olkaapas hyvät!

Toinen päivämme Wienissä oli poutainen, aurinkoinenkin. Teimme pitkän kävelykierroksen, jossa kaupunki hahmottui kokonaisuudessaan.




Ensimmäiseksi suuntasimme kohti Belvederen palatsialuetta, jota ympäröi siisti puutarhanurmialue. Paikka näytti pensaspatsaineen ja suihkulähteineen juuri sellaiselta kuin romanttisissa elokuvissa ja romaaneissa.



Palatsialueelta kuljimme paikallisten kujien ja puistojen halki Wienin tunnetuimmalle ostoskadulle. Paikallisesta leipomosta poikkesimme ostamaan välipalaa. Shoppaillessamme löysin juuri sen, mitä olin ilman paineitalähtenyt hakemaankin: repun toihin, siistin mustan käsilaukun ja keväisiä päiviä odottelemaan bombertakin.



Shoppailukadulta palasimme museokorttelun ja Hofburgin linnan kautta hotellille. Museokorttelissa on kaksi täysin identtisen näköistä museota vastakkain; taidehistoriallinen ja luonnontieteellinen. Niiden välistä menee puistomainen kävelyreitti.


Olimme ennen kierrostamme käyneet lunastamassa liput Mozart-konserttiin kultaiseen saliin. Vaihdettuamme vaatteet hotellilla suuntasimm ensin toiseen hotellimme läheiseen Italialaiseen ravintolaan, jossa söimme tällä kertaa pitsaa.

Ennen konsertin alkua ehdimme vielä käydä alkudrinkeillä luxushotellissa, jossa jo pelkästään katon kristallikruunut ja wc olivat elämys. Käynti loi juuri oikeanlaisen tunnelman illalle, ja tapasimmepa perinteisesti knallihattuun pukeutuneen vanhemamn englantilaismiehenkin.





Kultaisesta salista tulevat uudenvuoden juhliin klassisen musiikin konsertit, ja nyt pääsimme kuuntelemaan Mozart-sinfoniaorkesterin ja kahden oopperalaulajan pääsiäiskonserttia. Elämys oli kertakaikkiaan upea, ja vaikka en mikään klassisen musiikin asiantuntija olekaan, olin muun yleisön kanssa musiikista, puitteista ja tunnelmasta kerta kaikkiaan lumoutunut.



Ihania elämyksiä matkalla, mukavia muistoja tänne Suomeenkin!:)

Nyt toivottelen teille hyvää ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua,
<3: Ida

maanantai 24. huhtikuuta 2017

1. Päiväni Wienissä

Pääsiäisenä vietin siis äitini kanssa pidennetyn viikonlopun Itävallan vanhassa kauniissa pääkaupungissa Wienissä. Meidän reissu oli tosi onnistunut, ja nautin suunnattomasti yhteisestä ajasta, hienoista kokemuksista ja täydellisestä irtiotosta arjesta. Nyt pääsette kurkistamaan ensimmäiseen lomapäiväämme, kun perjantaiaamuna saavuimme määränpäähämme.

Saavuimme perjantaina aamukoneella. Majoituimme pieneen hotelliin aivan vanhan kaupungin laidalla, johon pääsimme kätevästi lentokentältä paikallisjunalla. Wien on sen verran pieni kaupunki, että kun hotellin sijaintiin kiinnittää huomiota, pääsee lähes kaikkiin päänähtävyyksiin kävellen -mikä onkin minusta ihan paras tapa tutustua kaupunkiin etenkin näin keväisin.





Tänään lähdimme kuitenkin, tavarat hotelliin jätettyämme, ainoaan kauempaan kohteeseen Scönbrunnin keisarilliseen linnaan. Matkalla metroasemalle poikkesimme pienen kasisruokaketjun kahvioon syömään kasissoselinssikeitot.

Schönbrunnin linnan pihalla oli valtava puutarha, jossa kevät oli jo pitkällä. Kaikkialla oli vihreää, ja jokainen tulppaani on pystysuorassa ojennuksessa -mietin kuinka monta puutarhuria on ahdettu tarvita tämän mahdollistamiseksi. Puutarha-alue oli nimittäin valtava, ja eri alueita erottivat kulmikkaat pensasseinät. Kuvaavien turistien lisäksi alueella näkyi lenkkeilijöitä -olisipa tässä puitteet aamulenkille!





Linnan eteen oli rakennettu pääsiäisen kunniaksi tori alue, jossa oli pieniä vihreäkattoisia toreja täynnä herkkuja ja erilaisia pääsiäiskoristeita, sekä muun muassa pääsiäispipareita!



Linnan sisällä oli pitkä peilisali, jossa oli järjestetty tanssiaisia. Keisarinnalla oli näköjään ollut vielä paksummat ja pidemmät hiukset kuin minulla koskaan -mahtoi siinä olla hovineidoilla takuissa selvittämistä ilman nykyisiä hoitoaineita! Kuljimme myös "kuntosalin" poikki, jossa oli alkeelliset puolapuut ja leuanvetotanko.

Paluumatkalla hotellille poikkesimme oopperan kahvioon nauttimaan ensimmäisen omenatrudelin vaniljakastikkeella paikallisen melange-kahvin kanssa (puolet maitoa ja puolet kahvia). Meille tarjoili ihana frakkiin pukeutunut herrasmies.


Illalla menimme syömään pieneen italialaiseen ravintolaan, joka oli ihan hotellimme lähellä. Tunnelma oli eläväinen ja tiivis -niin kuin italialaisessa kuuluukin. Alkupalaksi otimme tomaatttibruchetat ja sen jälkeen pastaa, minä simpukoilla ja äiti ravuilla. Jälkkäriksi maistelimme tiramisua.





Sellainen oli Ihana ensimmäinen päiväni Wienissä, ja monta yhtä Ihanaa vielä edessä!

<3: Ida

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kevätmatkalle! :)

Haaveenani on päästä kerran vuodessa kurkkaamaan jokin kaupunki tai paikka Euroopassa, tai miksei kauempanakin! Tänään varattiin äidin kanssa reissu pääsiäiseksi, mistä olen tosi innoissani!:)



Se, että parantuminen ja palkkatyö on taas mahdollistanut minulle matkustelun, on itselleni tärkeä juttu. Lontoon-reissuni viime keväänä olikin siksi ihana kruunu parantumiselleni ja palkinto ekasta lukuvuodesta. Monet hienoimmista kokemuksistani ovat reissuilta ja olen varma että myös matkustelu ympäri Eurooppaa on omalla kohdallani avartanut maailmankuvaani. Uskon, että monenlaiseen elämään kurkistaminen matkustelunkin kautta on vaikuttanut siihen, kuinka laajasti ja suvaitsevaisesti osaan suhtautua moniin asioihin, ihmisiin ja ajattelutapoihin.



 Nyt sain joulun jälkeen idean, että haluan päästä Wieniin. En ole koskaan käynyt Itävallassa, mutta olen lukemastani ja siellä vierailleelta ystävältäni ymmärtänyt, että Wienissä on paljon kaunista arkkitehtuuria, ja alkuperäistäkin tunnelmaa jäljellä. Lisäksi se tuntuu mukavan kokoiselta kaupungilta; näkemistä riittää, mutta kulkemaan pääsee kävellen. Se on minusta paras tapa saada kuva kaupungista ja sen sykkeestä.




Minusta kevät on parasta matkustusaikaa Euroopassa, koska kun täällä tuskaillaan loskan kanssa ja haaveillaan auringosta, on keskieuroopassakin usein kevät jo paljon  pidemmällä. Mitään heinäkuun helteitä en välttämättä kaupunkilomilla kaipaakaan, mutta on mukavaa, kun kaupungilla voi kulkea vapaasti ilman hirveitä toppauksia. Tuntuu vähän kuin saisi varaslähdön rakastamaani kevääseen! :)







Lähdetään äitin kanssa reissuun siis neljäksi päiväksi pääsiäisenä. Minun on nyt vaikea saada lomaa töistä ennen kesää, mutta pääsiäisenähän on sopivasti tarjolla ilmainen pitkä viikonloppu :) Vaikka pääsiäisenä riittää matkustelijoita Wieniin, löydettiin onneksi vielä hyvät lennot ja kiva hotelli kohtuulliseen hintaan. 

Wien onkin kiva matkakohde juuri pääsiäisenä, koska siellä on silloin useita kuuluisia pääsiäistorjea, ja kaikkihan tietävät, kuinka minä rakastan markkinatunnelmaa ja kädentöitä! :) Silti Wienissä on myös suuri osa esimerkiksi kaupoista ja muista paikoista myös pääsiäissunnuntaina auki.






Odotan lomalta ainakin kaipaamaani yhteistä aikaa äitin kanssa ja pidempää irtiottoa arjesta. Toivon nauttivani kevään fiilistelystä ja vanhojen rakennusten ja mukulakivien tuomasta rauhoittavasta, idyllisestä tunnelmaa. Tietysti haluan myös istuskella ihanissa katukahvioissa ja herkutella hyvissä ravintoloissa ja katsastaa paikallista muotia. Odotan, että pääsen kurkistamaan yhden uuden kaupungin tunnelmaan ja pieniltä osin kaupungin ihmisten elämään ja katukuvaan. Olen varma, että matka tuo monia tärkeitä kokemuksia, joita on mukava muistella vuosienkin päästä.






Jos olet käynyt Wienissä, niin kommentoihan vinkkejä, mitä Wienissä kannattaisi nähdä ja kokea!



Nyt kohti uutta viikkoa ja haaveilemaan!
Ihanaa kevätauringonvärittämää viikkoa kaikille!
<3: Ida

PS. Fiilistelykuvat Wienistä ja lomasta jälleen pixbay.com

lauantai 31. joulukuuta 2016

2016 pääsin elämään omaa elämääni


Vaikka varsinaisen paranemiseni koen ajoittuneen vuoteen 2015, on minulle vuosi 2016 kuitenkin ollut se ensimmäinen, jonka olen saanut elää täysin omana itsenäni. Energiaa ei mennyt enää toipumiseen ja terveyden ylläpitoon, ja pääsin käyttämään vahvuuksiani minulle tärkeisiin asioihin ja elämään itseni näköistä elämää.

Kanavoin energiaani tekemään työni hyvin ja etenemään urallani, oikeaan treenaamiseen, lähimmäisten auttamiseen, tulevaisuuden suunnitelmiin, harrastuksiin ja matkusteluun ja uusiin ja vanhoihin ihmissuhteisiin. Tämän myötä löysin itsestäni rohkean, luovan, määrätietoisen, positiivisen ihmisen. Tunsin nauttivani arjesta ja pääseväni elämässä eteenpäin.

Vuoteeni on mahtunut monta mukavaa muistoa. Uuden vuoden jälkeen olin siskon kanssa Ruotsin risteilyllä shoppailemassa ja herkuttelemassa. Suomi voitti jääkiekon MM-kisat. Keväällä pääsin Lontooseen, jossa nautin iltapäiväteetä, ravintolaillallisista, shoppailusta Oxford-streetillä ja vahakabinet-seikkailusta.





Kesällä minulla oli kolme viikoa lomaa, jolloin kiertelin bussilla ja autolla Suomea siskon ja perheen kanssa ja tutustuin moneen Suomalaiseen kaupunkiin uusin silmin. Turku, Tampere, Porvoo, Tuusula. Lomaan mahtui paikallista taidetta ja kesäteattereita, jäätelöä ja aurinkoakin. Teimme myös pidemmän Itä-Suomen reissun Savonlinnan ja Lappeenrannan suunnalle.  Parhaiten jäivät mieleen Olavinlinna, upea koskenlasku ja lukuisat pikkutorit sekä nuoren taiteilijan näyttely. Parhaan ystäväni kanssa kävin Tallinann risteilyllä, ja mökillä vietin juhannusta ja poimin mustikoita myöhemmin elokuussa.







Vuoden tärkeimmät juhlat ennen joulua ajoittuivat keväälle ja loppuvuoteen. Keväällä juhlistimme siskon valmistujaisia, ja mrraskuussa juhlimme papan pyöreitä vuosia. Olen onnellinen, että pääsin jakamaan näitä tärkeimpien ihmisteni tärkeitä hetkiä.


Töissä tuntuu, että asiat ovat edenneet nopeasti. Olen saanut oppia niin paljon 1,5 vuoden aikana, että se tntuu oikeastaan aika uskomattomalta. Olen tehnyt töitä täysillä, suurella sydämellä ja selvinnyt vaikeistakin hetkistä huumorilla ja itseeni luottaen. Koen pärjänneeni hyvin, ja että minuun ja ammattitaitooni luotetaan töissä.

Jonkin verran olen kokenut työssä muutoksia. Töissä vaihdoin ensiksi toiseen vaativampaan ryhmään heti vuoden vaihteessa. Elokuussa sitten kun ensimmäinen työsuhteeni päättyi sain vakinaisen paikan kotini läheisestä päiväkodista, ja pääsin aloittamaan pienten ryhmässä.  Loppuvuodesta sain tunnustuksen työstäni pienellä palkinnolla esimieheni esimieheltä. Yksi työelämän hienoimmista jutuista oli, kun pääsin johtajien mukaan Haikon kartanoon suunnittelemaan varhaiskasvatusta Helsingin tasolla.

Olen tasapainottanut arkeani harrastuksilla. Keväällä ja kesällä opettelin ompelemaan vaatteita kaverini opastuksella, ja nyt syksymmällä toisen ystävän kanssa tehnyt koruja. Siskon kanssa olemme pelailleet sulkapalloa. Tärkein harrastukseni on ollut salilla, ja tulostakin on siellä syntynyt.

Syksyllä ja talvella olen keskittynyt nauttimaan kulttuurista ja tapahtumista täällä lähialueillla. Messuista kävin Messukeskuksessa I love me messuilla, Fashion outletissa, Wanhassa satamassa kädentaitomessuilla ja naistenmessuilla. Teatterissa olimme katsomassa perheeni kanssa lapsuusmuistoja herättävää komisario Palmua. Elokuvissa olen nähnyt Apulannasta kertovan elokuvan, Rowlingin ihmeotukset ja Varpu-leffan. Synttäreitä vietin kiinalaisessa ravintolassa. Ihanaa Chisua pääsin kuuntelemaan Vain elämää-risteilylle, ja samallamyös Tallinnan puolella käsityöpuodeissa käymään. Sunnuntaisin pappaa tervehtimässä on ollut hieno nähdä, miten hänkin on rakentanut nyt tähän elämän vaiheeseen omaa elämäänsä ja nauttii siitä näillä puitteilla.




Joulua vietin perheeni kanssa. Söimme hyvää ruokaa, kävimme joulukirkossa, luin uusimman Harry Potterin, kävimme kävelyillä ja pelasimme rappakaljaa. Joululoma oli tänä vuonna paikallaan. Olen rentoutunut lukien, liikkuen, elokuvissa, kahviloissa ja alennusmyynneissä shoppaillen. Siskon kanssa kävin jälleen Tallinnassa risteilyllä (oho, taisi olla vuoden neljäs).




Kun kokosin tätä postausta, huomasin itsekin, kuinka paljon hienoja juttuja olen saanut kokea vuoden aikana. Lomareissuista huolimatta suurin osa päivistäni on kuitenkin ollut hyvin tavallista arkea. Ja tiedättekö, siitä olen vuodessa 2016 kuitenkin kaikista kiitollisin. Kymmenen vuotta kaipasin juuri sitä tylsää tasapaksua arkea, ja vuosi 2016 toi sen minulle. Kun opin luottamaan siihen tavalliseen arkeen, jossa ei tarvitse koko ajan olla varuillaan, vapauduin taistelusta ja pystyin keskittymään elämiseen.

En luota oikeasti uudenvuoden lupauksiin enkä osaa toivoa parempaa seuraavaa vuotta. Olen onnellinen siitä, mitä olen saanut ja miten hyvän vuoden olen saant kokea. Olen vähän myös ylpeä itsestäni, siitä mitä olen saavuttanut useammallakin elämäni sekotrilla ja miten olen oppinut suhtautumaan asioihin. Nyt astun hyvillä mieli eteenpäin vuoteen 2017, teen parhaani ja katson mitä se tuo tullessaan.

Loppuun vielä linkki mun "tän vuoden" voimabiisiin.

Tartutaan mahdollisuuksiin, tehdään meille tärkeitä juttuja ja nautitaan siitä! :) <3
Hyvää uutta vuotta kaikille!

<3: Ida