keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Minun hyvän olon aamiaiseni

Etsin pitkään minulle sopivaa aamiaista. Kävin läpi kaikenlaista pussipuurosita muroihin ja erilaisiin jogurttisekoituksen, kunnes löysin sellaisen, joka itselleni sopii ja omaan arkeeni soveltuu. Tällä hetkellä aamiaiseni on kuitenkin melko vakiintunut tiettyyn yhdistelmään, joka tuntuu vastaavan hyvin omia tarpeitani. Siksi päätinkin nyt jakaa muutaman ajatuksen aamiaisestani ja kertoa, mitä sitä pitääkään minun kohdallani sisällään!

Minulle aamiaisessa on tärkeintä, että se pitää nälkää hyvin seuraavaan ateriaan saakka, on helppo ja nopea valmistaa ja syödä myös kiireisempinä aamuina sekä tietysti maistuu hyvältä. Pyrin myös siihen, että aamiaiseni olisi monipuolinen ja terveellinen sekä sisältäisi ennen kaikkea riittävästi energiaa ja tarjoaisi jotakin erilaista verrattna muihin päivän aterioihin. Näin päivä lähtee hyvin käyntiin!

Itse olen huomannut, että parhaiten jaksan aamiaisen voimalla, kun se paitsi tietysti sisältää riittävästi energiaa, sisältää myös monipuolisesti niin pitkäketoisia hiilihydraatteja, proteeinia ja rasvaa -ja plussana tulevat vielä vitamiinit. Tällöin se täyttää parhaiten ja nälkää pidempään loitolla, kuin vaikkapa pelkkä lautasellinen nopeita hiilihydraatteja sisältäviä sokerimuroja, jotka eivät nälkääni vieneet eivät sitten ollenkaan. Monipuolinen aaimainen tukee hyvinvointiani paremmin myös pidemmällä tähtäimellä, näin uskon.




Tällä hetkellä aamiaiseni koostuu ensinnäkin maitorahkasta, josta saan proteiinia. Itse olen todennut proteiinin ehdottomaksi ruokavalioni kulmakiveksi, mitä tulee omaan kylläisyyden tunteeseeni ja jaksamiseeni. Riittävä proteiinin saanti on myös erityisen tärkeää, kun pyrkii kasvattamaan uusia soluja tai lihaksia, kuten itse yritän.

Maitorahkan sekaan heitän marjoja, yleensä kotimaisia pakastemustikoita, kesällä toki tietysti tuoreita, ja parhaimmillaan papan oman maan mansikoita. Ne tuovat sopivasti pientä makeutta muuten happaman rahkan joukkoon. Lisäksi suomalaiset mustikat ovat oikeaa superruokaa, vaikka en sellaisiin oikeastaan minkään yksittäisen ruoka-aineen kohdalla uskokaan. Ne ovat oikea vitaaminipommi, ja tekevät lisäksi hyvää esimerkiksi silmille, jotka ovat saaneet paljon huomiota minulta viime aikoina. Lisäksi saatan sekoittaa rahkan seukkoon esimerkiksi mehua, mehukeittoa, hedelmäsosetta tai ripauksen steviaa makeutta tuomaan. Silloin tällöin vaihdan rahkan myös proteiinipitoiseen vanukkaaseen. Suosikkimakuni on suklaa, mutta uusi toffeekin maistuu kyllä.




Proteiinin ohella on kutitenkin jaksamisen ohella tärkeää, että pitää myös huolta siitä, että saa myös hiilihydraatteja Aamiaiseen kuuluukin pari viipaletta kuitupitoista ruisleipää. Leivän päälle laitan jotakin rasvapitoista levitettä, kuten margariinia. Nyt uusin ihastukseni on maksamakkaralevite, joka tuo elipään heiman enemmän makua. Kuidut auttavat vatsantoimintaa, ja hilihydraatit antavat lihaksille energiaa toimia.

Lisäksi juon poikkeuksetta ison mukillisen kahvia aamupalalla. En tiedä onko tästä muuta hyötyä, kuin että se piristää ja vain amistuu hyvätlä, ja siinä on minulle jo riiittävästä perusteluita. Ennen join oikeastaan vain teetä, mutta herkkukahveijen makuun kerran päästyä, olen koukussa! Suosikkimakujani ovat esiermkiksi suklaa-haasselpähkinä, minttusuklaa, tiramisu ja erityisesti karamelli!

Yleensä monipuolinen aamiainen herkkukahveineen tyydyttää paitsi nälkäni, myösmakeanhimoni, mutta jos sokerihammasta vielä kolottaa aamiaisen syötyäni, en epäröi ottaa piparia tai keksiä, tai pariakin pieneksi jälkiruoaksi. Uskon, että vastaamalla kehon viesteihin myös herkkujen osalta, pysyy parhaiten tasapainossa. Pieni makea aamulla silloin, kun tuntee sen tarvetta, auttaa myös hilltisemään suurempaa himoa myöhemmin iltapäivällä.

Näistä elementeistä kootuu siis minun hyvinvointi aamiaiseni. Toki tällaisen moipuolisen aamiaisen voi koostaa miljoonalla eritavalla. Esimerkiksi puuro oikeilla lisukkeilla esimerkiksi raejuuston tai jogurtin kera on oiva vaihtoehto. Itselleini olen todennut tämän yhdistelmän toimivaksi.

Toki itsellenikin, vaikka aamiaiseni onkin vakiintunut melkolailla sellaiseksi, jonka olen itselleni parhaaksi käytännön kokeilujen myötä todennut, tekee vaihtelukin välillä hyvää. Silloin tällöin vaihdan leipäviipaleen esimrrkiksi perunapiirakkaan, ja joulun alla joulutorttuun. Nautin myös, silloin kun siihen on mahdollisuus (liian harvoin), hotellaamiaisista, kun voin nauttia esimerkiksi pitkään ahudutettua puuroa kera erilaisin lisukkein tai uunituoreita lämpimäisiä omasta leipomosta.

Jokaiselle tietysti sopii erilainen aamiainen, kuten erilainen kokonaisuus ruokavalion osalta muutenkin. Aamiaiseen vaikuttavat varmasti ainakin aika, muut päivän syömiset, makumieltymykset sekä tietysti henkilökohtaiset tottumukset. Rohkaisenkin teitä kokeilemaan erilaisia kombinaatioita, jotta jokainen teistäkin löytäisi sen juuri teille soveltuvan, oman hyvinvointiaamiaisenne!

<3: Ida

16 kommenttia:

  1. Moikka. Mäkin oon huomannut, kuinka tärkeä aamupala on. Myös täällä syödään yleensä rahkaa plus mustikoita ja leipää. Pääasia kuitenkin, että syö jotakin, niin päivä vaan lähtee paremmin käyntiin... :-) Kivaa loppuviikkoa, nähdään perjantaina! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiitos,että toit esille sen kaikkein olennaisimman. Sen, kuinka ravintoarvoja ja jopa niitä makumieltymyksiä oikeasti tärkeämpää on se, että syö.
      Mukavaa loppuviikkoa Sinullekin, odottelen jo kovvasti, että saan Sinut taas vierailulle! :)

      Poista
  2. Milloin laitat jatkoa sairaskertomukselle? Ois tosi kiva lukea koko stoori....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Juuri naputtelin eilen valmiiksi seuraavan osan sairaskertomustani, joten enköhän julkaise sen seuraavaksi tai ainakin pikapuoliin. Kiva, että sille löytyy kiinnostusta! :)

      Poista
  3. Hyvännäköinen aamupala! :)
    Itselläni aamupala on se päivän ehkä vaikein ateria ja se vaatisi hiukan parantelua jotta jaksaisi kunnolla aamupäivän.
    Mutta pienin askelin eteenpäin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pinja! Kuten itsekin toteat: pienin askelin eteenpäin. Pääasia on, että pystyt jo jotain aamiaisella syömään, ja lähdet siitä sitä sitten parantelemaan. Tsemppiä myös siihen! :)

      Poista
  4. Ruisleivät, juustot ja maito - sillä se aamu käyntiin lähtee!
    Ja vieläpä vikkelästi! Silkka tankkaustuokio siis - ei mikään hitti päivän aterioista. :D
    Mukavaa loppuviikkoa Sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla Andrea, että Sinäkin olet löytänyt Sinulle sopivan ja toimivan aamiaisen, jolla lähtee päivä hyvin käyntiin! :)
      Parasta mahdollista loppuviikkoa myös Sinulle! <3

      Poista
  5. Hei Ida!
    Mukava lukea että sinäkin olet oppinut ottamaan aamupalan osaksi normaalia päivärutiinia! Itselläni aikoinaan jouduin sen tosiaan myös ihan opettelemaan mutta kun sen oppi ei enää osaa lähteä aamulla ovesta ulos ilman aamupalaa vatsassa! Eli koskaan ei ole liian myöhäistä opetella uusia tapoja toimia, niitä terveyttä edistäviä tapoja, joten hyvä me!
    Herkulliselta kuulostaa aamupalasi! Ja niin totta sekin, että vaikka usein just syö sitä mikä omimmilta tuntuu, tekee se vaihtelukin hyvää! Yökyläilyt muualla on tähän oiva tilaisuus.
    Jatkakaamme tällä linjalla. Lämmin halaus <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Katarina! Kiitos kommentistasi! Tosi tärkeä oivallus tuo, että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia terveyttä tukevia tapoja -tai uusia asioita ylipäätään!.Jatketaan siis kaiken hyvän kokeilua, mahdollisuuksien etsimistä ja uuden oppimista!
      Halauksin <3

      Poista
  6. Todella mukavaa, että olet löytänyt itsellesi sopivan aamiaismallin ja olet huomannut, että aamiaiseen satsaamalla jaksaa aloittaa päivänsä paremmin. Ei sitä turhaan sanota, että aamiainen on päivän tärkein ateria ja siksi siihen pitääkin satsata. Minulle puuro on edelleen ykkönen, mutta olenpa minäkin lisännyt proteiinipuolta maitotuotteilla. Hienoa, että sinullakin löytyy kaikki ravintoaineet ja että pystyt maun mukaan muuttelemaan eri kompnentteja, vaikkapa jouluna siihen torttuun. ;)
    Maukasta viikonjatkoa muru! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nell! Itsellänikin oli pitkään vakioaamupalani puuro, mutta nyt syön aikataulullisista syistä illalla, kun silloin minulla yleensä on enemmän aikaa sitä keitellä. Mutta mikäs siinä, jos puuro maistuu, sehän on oiva aamupala vaihtoehto! Tärkeää on, että löytää sen, mikä sopii itselle. :) Toisaalta hyvä on myös oppia joustavuutta ja sallivuutta, ja nauttia silloin tällöin sen sen vakioaamupalansa varioimisestakin. Mutta kaikki aikanaan.
      Hyvää viikonloppua sinnekin! <3

      Poista
  7. Mukava esimerkki hyvästä aamupalasta! Itsellä aamupala määräytyy vapaa- ja työpäivien mukaan. Vapaapäivinä puuro on ylin ystävä, mutta arkena, kun on kiire lähteä (ikuinen torkuttaja), nappaan aina leivät ja kahvin mukaan ja vietän aamiaishetken junassa. Aluksi leipä aamupalana oli jotenkin tosi vaikea, kun "kuuluisi" syödä puuroa (...), mutta hyvin tähän on oppinut :)

    Piti muuten kysyä, noudatatko vielä ateriasuunnitelmaa, vai miten "valitset" syömiset? Se myös kiinnostaa, jos olet luopunut, miten se "tehdään"? :)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Jen! Kiitos kommentistasi! Mitään "oikeaa" aamupalaahan ei ole olemassakaan Voilevät päällisiineenhän ovat mitä oivin vaihtoehto aamiaiselle, ja on vain ja ainoastaan hyvä ja tervettä,että pystyt varioimaan päiviesi ja aiktaulujesi mukaan aterioita. :)
      Kyllä itselläni on vielä jonkinlaisena runkona ja ohjenuroana ateriasuunnitelma. Olen kuitenkin oppinut joustamaan siitä tarpeen, niin omien kehoni tarpeiden kuin esimerkiksi sosiaalsiten tilanteiden mukaan. Päivittäin vaihtelen esimerkiksi aterioideni sisältöä, aikatauluja, ja esimerkiksi aterioiden lukumääriäkin. Ateriani valitsen siis, kuten Sinäkin jo vähän, tilanteen mukaan ja itseäni kuunnellen.
      Minua tiukasta ateriasuunntielmasta samoin kuin esimerkiksi täydellisestä irtautumisesta turvaruoka-ajattelusta on auttanut toipumisen myötä tullut josutavuus ja sallivuus, sekä kehittynyt kykyni aidosti kuunnella oman kehoni viestejä, nälkäsignaaleja ja mielitekoja. Uskon, että näiden edelleen kehittyessä irtaudun pikkuhiljaa ateriasuunnitelma-ajattelusta kokonaan. Tällä hetkellä kuitenkin pyrin kuitenkin jonkinlaisena ohjeena takaraivossa suunnitelmalla varmistamaan, että syön riittävästi ja tarpeeksi säännöllisesti, ilman kuitenkaan pakkoja ja itseäni kuunnellen. Ja toistaiseksi se on mielestäni paras vaihtoehto, jouston muistaen, olenhan huomannut tällä tavalla syödessäni voivani hyvin. :)
      Mielestäni ateriasuunnitelmaa on todella, todella tärkeä käyttää apuna niin kauan, kuin sitä tarvitsee. Yritys liian varhaiseen siitä irtautumiseen antaa usein vain sairaudelle valtaa. Omalta kohdaltani on tästä varoittavia esimerkkejä. Mutta pikkuhiljaa, kun aika on oikea sitä huomaa, ettei mitään pahaa tapahdukaan, vaikka syökin eri tavalla, eikä sen tarvitse tarkoittaa liian vähäistä syömistä. Ja pikkuhiljaa ateriasuunnitelma käy tarpeettomaksi.
      Toivottavasti vastasin kysymyksiisi! :)

      Poista
    2. Kiitos, vastasit kyllä :) Ja sanoitpa varmaan sen tärkeämmänkin "Mutta pikkuhiljaa, kun aika on oikea sitä huomaa, ettei mitään pahaa tapahdukaan, vaikka syökin eri tavalla, eikä sen tarvitse tarkoittaa liian vähäistä syömistä."
      <3

      Poista
  8. ihana et käytät noin "hienoa" lautasia ja katat nätisti. onhan sekin tärkeää että ruokailutilanne ja kattaus on kaunista.

    VastaaPoista