Lämmin muisto

Vikan lomaviikon sisaruspäivä alkoi, kun Fanny tuli yhteisen sulkkispelin jälkeen kylään. Käytiin kaupassa ostamassa tarvikkeet sushin valmistamiseen: riisiä, merilevämattoja, riisiviinietikkaa, soijaa ja sushien täytteeksi lohta, surimi-puikkoja ja vihanneksia.

Minä olin kokeillut kerran aikaisemmin sushin valmistusta itse, Fanny ei kertaakaan, vaikka se niin kovin mieluinen ruoka meille molemmille on. Täytyy sanoa, että aikas hyvin onnistui meidän sushi-dinneri näin niin kuin (lähes) ensikertalaisiksi.

Sisko jäi yökyliin, ja suunnitelmissa oli pientä hemmottelua. Jalat vatiin ja pedikyyri kesän väsyttämille jaloille alkoi piparmintun tuoksuisessa kylvyssä. Olin tuonut Tallinnan-tuliaisina uusia Cina Glazen kynsilakkoja, joita myös testailimme. Sisko sai vihdoin viimein myös valmistujaislahjansa: krokotiili-käsinuken, itsetehdyn lorupussin eläinlorukortteineen ja satukirjan, sekä muutaman tsemppilauseen ja neuvonkin ekaan opevuoteen.

Suunnitelmissa oli myös leffailta, mutta avattuamme karkkipussin ja telkkarin, taisi suurin osa ajastamme mennä jutskailuun, kuinkas muutenkaan. Ja hyvä niin, sehän se kaikkein tärkeintä tärkeän ihmisen kanssa onkin -ajatusten, huolien ja ilojen jakaminen. Ja sitä on siskon kanssa tehty viime aikoina paljon <3

Seuraavana aamuna aamupalan jälkeen lähdimme meidän vikalle kesälomareissulle -junalla Tuusulaan. Siellä suunnitelmissa oli kierrellä Tuusulan rantatien taiteilijakodeissa, joista meillä kummallakin on niin ihania muistoja lapsuuden kesistä. Ensimmäiseksi kävimme Sibeliuksen Ainolassa, joka oli ainakin oma lempparini. Erityisen viehättävä oli puutarha ruusuineen.

Toinen kohteemme oli Ahola, jossa kirjailijan elämästä mielenkiintoisine naiskiemuroineen kertoi talon huoneiden seinien kertomukset ja ääninauhat sekä pieni leffa.

Taidemaalari Pekka Halosen huvila oli hieman kauempana, mutta halusimme myös siellä käydä -olihan meillä lomalaisilla vielä aikaa ja sää ihanan aurinkoinen. Sitä ennen piipahdimme kuitenkin Ainolan ihanassa kahvilassa korvapuusteilla.

Halosenniemen huvila on näistä ehdottomasti parhaalla paikalla rantakalliolla. Kävimme ihailemassa näkymiä rauhoittavalle järvelle myös laiturilla. Taiteilijakodissa oli viehättävästi esillä taidetta.

Paljon heräsi reissulla muistoja ja mukavaa ja rauhoittavaa oli kierrellä taiteilijakoteja. On ihana, että olemme saaneet lapsesta asti kosketuksen suoamlaiseen taide- ja kulttuuriperintöön, josta nauttii yhä. Vielä ihanampaa kuitenkin on, että olemme viettäneet niin paljon perheenä aikaa, ja vietämme yhä.

Millaisia mukavia perinteitä ja muistoja Sinulla tulee lapsuudesta mieleen?

Lämmittäviä kesämuistoja ja iloisia syyshetkiä teille kaikille!

<3: Ida