Hienoja hetkiä hienon naisen kanssa

Alkukeväästä mulla on ollut tosi hienoja hetkiä, koska oon saanut viettää paljon aikaa mun suurimman naisidolini kanssa. Tarkoitan tietysti mun ja mun oman äitini yhteisiä shoppailu- ja kahvilareissuja ja leffailtaa.

Muutama viikko sitten kävin kampaajalla, ja oltiin äidin kanssa sen jälkeen ostamassa mulle vähän kevätvaatteita. Kun oikeasti tarvitsen jotakin, pyydän äidin kaupoille, koska äiti on shoppailun ammattilainen :D Äiti on opettanut mullekin, mitä tarkoittaa "hyvä hinta-laatuhsuhde" jo ennen kuin mulla edes oli omaa rahaa.

Äiti löytää aina ne mulle parhaiten sopivat vaatteet tai oikeastaan löydän ne äidin seurassa itse. Nyt löysin kevättakin ja tuulihousut töihin ja ihanan vaaleanpunaisen neuleen. Äiti auttaa huomamaan, kuinka hyvältä ne mun päällä näyttää. Shoppailun lomassa oltiin makukahveilla ja croisanteilla kahvilassa höpöttelemässsä ja äiti osti ihania tulppaaneja meille molemmille ja papalle tuliaiseksi.

Vanhassa satamassa käydään äidin kanssa joka vuosi kädentaitomessuilla. Se on meidän yhteinen aina yhtä mukava perinne, vaikka meillä kummallakaan ei enää oikein ole aikaa niille käsitöille... Aina me pysähdytään samoille kahvikassikojuille, joille hymähdellään, kunnes muutamien messujen jälkeen ollaan vakuuttuneita, että se on just paras lahjaidea. Kivoja pikkujuttuja löydettiin nytkin kumpikin. Mulla syntyi inspis pääsiäiskortteihin, ja löysin pipon töihin. Sain äidiltä taulun, jonka se oli tehnyt mulle niiden työpaikan kässäkerhossa.

Nyt viime perjantai-illan kunniaksi oltiin katsomassa yhdessä Tennarissa Katseeseen käyketty -leffaa. Tiedettiin, että se olis sellanen "meidän leffa", vaikka sitä ei olekaan arvosteluissa juuri kehuttu. Äidin ja mun mielestä siinä oli hyvät näyttelijät, hienosti rakennettu tarina ja mukaansa tempaava, meille sopivan yksinkertainen juoni. Leffa parani koko ajan loppua kohden samalla kun me saatiin työasiat pois mielestä. Leffan aikana jaettiin suklaalevy.

Leffan jälkeen oltiin äitin yhdessä lemppariravintolassa Virgin Oilissa syömässä. Äiti söi jokirapurisottoa ja minä vuohenjuustolla gratinoitua broileria ja punajuuripaistosta, jossa oli myös jotain juustoa, mutta ei arvattu maun perusteella, mitä se voisi olla.

Kun me ollaan äidin kanssa ravintolassa syömässä, valitaan aina molemmat sellaset annokset, että tykätään molemmista molemmat, ja sitten "syödään puokkiin" tai vähintäänkin maistellaan toisen ruokaa yhtä paljon kuin omaa. Kotimatkalla äiti osti mulle kukkia.

Huhtikuussa lähdetään äitin kanssa kauan odotetulle reissulle Lontooseen, ja ennen sitä aiotaan vielä pitää yhteinen suunnitteluilta Texmex-herkkujen kera.

Ollaan äitin kanssa oltu aina tosi läheisiä, ja meillä on paljon yhteistä niin luonteessa kuin kiinnostuksenkohteissakin (ja vähän ulkonäössäkin). Kun olin pieni, äiti huolehti, että mulla oli pyöräilykypärä päässä pihakoklailuissakin ja että mun synttärit oli mun vuoden onnellisin päivä. Kun olin sairas, äiti opetti mut kutomaan, kun mua ahdisti ja osti mulle haavekirjan. 

Nyt meidän suhde on vähintään yhtä läheinen, mutta kuitenkin ihan erilainen. Pystymme rentoutumaan yhdessä ja jakamaan asioita tasavertaisina Ystävinä. Mä pystyn taas huolehtimaan itse itsestäni ja välittämään myös äidistä. Vaikka kyllä äiti musta huolehtii aina vähän silloinkin, kun ei tarvitsisikaan. Äiti on aina äiti.

<3: Ida

Ps. Kaksi viimeistä kuvaa pixbay.com