lauantai 31. joulukuuta 2016

2016 pääsin elämään omaa elämääni


Vaikka varsinaisen paranemiseni koen ajoittuneen vuoteen 2015, on minulle vuosi 2016 kuitenkin ollut se ensimmäinen, jonka olen saanut elää täysin omana itsenäni. Energiaa ei mennyt enää toipumiseen ja terveyden ylläpitoon, ja pääsin käyttämään vahvuuksiani minulle tärkeisiin asioihin ja elämään itseni näköistä elämää.

Kanavoin energiaani tekemään työni hyvin ja etenemään urallani, oikeaan treenaamiseen, lähimmäisten auttamiseen, tulevaisuuden suunnitelmiin, harrastuksiin ja matkusteluun ja uusiin ja vanhoihin ihmissuhteisiin. Tämän myötä löysin itsestäni rohkean, luovan, määrätietoisen, positiivisen ihmisen. Tunsin nauttivani arjesta ja pääseväni elämässä eteenpäin.

Vuoteeni on mahtunut monta mukavaa muistoa. Uuden vuoden jälkeen olin siskon kanssa Ruotsin risteilyllä shoppailemassa ja herkuttelemassa. Suomi voitti jääkiekon MM-kisat. Keväällä pääsin Lontooseen, jossa nautin iltapäiväteetä, ravintolaillallisista, shoppailusta Oxford-streetillä ja vahakabinet-seikkailusta.





Kesällä minulla oli kolme viikoa lomaa, jolloin kiertelin bussilla ja autolla Suomea siskon ja perheen kanssa ja tutustuin moneen Suomalaiseen kaupunkiin uusin silmin. Turku, Tampere, Porvoo, Tuusula. Lomaan mahtui paikallista taidetta ja kesäteattereita, jäätelöä ja aurinkoakin. Teimme myös pidemmän Itä-Suomen reissun Savonlinnan ja Lappeenrannan suunnalle.  Parhaiten jäivät mieleen Olavinlinna, upea koskenlasku ja lukuisat pikkutorit sekä nuoren taiteilijan näyttely. Parhaan ystäväni kanssa kävin Tallinann risteilyllä, ja mökillä vietin juhannusta ja poimin mustikoita myöhemmin elokuussa.







Vuoden tärkeimmät juhlat ennen joulua ajoittuivat keväälle ja loppuvuoteen. Keväällä juhlistimme siskon valmistujaisia, ja mrraskuussa juhlimme papan pyöreitä vuosia. Olen onnellinen, että pääsin jakamaan näitä tärkeimpien ihmisteni tärkeitä hetkiä.


Töissä tuntuu, että asiat ovat edenneet nopeasti. Olen saanut oppia niin paljon 1,5 vuoden aikana, että se tntuu oikeastaan aika uskomattomalta. Olen tehnyt töitä täysillä, suurella sydämellä ja selvinnyt vaikeistakin hetkistä huumorilla ja itseeni luottaen. Koen pärjänneeni hyvin, ja että minuun ja ammattitaitooni luotetaan töissä.

Jonkin verran olen kokenut työssä muutoksia. Töissä vaihdoin ensiksi toiseen vaativampaan ryhmään heti vuoden vaihteessa. Elokuussa sitten kun ensimmäinen työsuhteeni päättyi sain vakinaisen paikan kotini läheisestä päiväkodista, ja pääsin aloittamaan pienten ryhmässä.  Loppuvuodesta sain tunnustuksen työstäni pienellä palkinnolla esimieheni esimieheltä. Yksi työelämän hienoimmista jutuista oli, kun pääsin johtajien mukaan Haikon kartanoon suunnittelemaan varhaiskasvatusta Helsingin tasolla.

Olen tasapainottanut arkeani harrastuksilla. Keväällä ja kesällä opettelin ompelemaan vaatteita kaverini opastuksella, ja nyt syksymmällä toisen ystävän kanssa tehnyt koruja. Siskon kanssa olemme pelailleet sulkapalloa. Tärkein harrastukseni on ollut salilla, ja tulostakin on siellä syntynyt.

Syksyllä ja talvella olen keskittynyt nauttimaan kulttuurista ja tapahtumista täällä lähialueillla. Messuista kävin Messukeskuksessa I love me messuilla, Fashion outletissa, Wanhassa satamassa kädentaitomessuilla ja naistenmessuilla. Teatterissa olimme katsomassa perheeni kanssa lapsuusmuistoja herättävää komisario Palmua. Elokuvissa olen nähnyt Apulannasta kertovan elokuvan, Rowlingin ihmeotukset ja Varpu-leffan. Synttäreitä vietin kiinalaisessa ravintolassa. Ihanaa Chisua pääsin kuuntelemaan Vain elämää-risteilylle, ja samallamyös Tallinnan puolella käsityöpuodeissa käymään. Sunnuntaisin pappaa tervehtimässä on ollut hieno nähdä, miten hänkin on rakentanut nyt tähän elämän vaiheeseen omaa elämäänsä ja nauttii siitä näillä puitteilla.




Joulua vietin perheeni kanssa. Söimme hyvää ruokaa, kävimme joulukirkossa, luin uusimman Harry Potterin, kävimme kävelyillä ja pelasimme rappakaljaa. Joululoma oli tänä vuonna paikallaan. Olen rentoutunut lukien, liikkuen, elokuvissa, kahviloissa ja alennusmyynneissä shoppaillen. Siskon kanssa kävin jälleen Tallinnassa risteilyllä (oho, taisi olla vuoden neljäs).




Kun kokosin tätä postausta, huomasin itsekin, kuinka paljon hienoja juttuja olen saanut kokea vuoden aikana. Lomareissuista huolimatta suurin osa päivistäni on kuitenkin ollut hyvin tavallista arkea. Ja tiedättekö, siitä olen vuodessa 2016 kuitenkin kaikista kiitollisin. Kymmenen vuotta kaipasin juuri sitä tylsää tasapaksua arkea, ja vuosi 2016 toi sen minulle. Kun opin luottamaan siihen tavalliseen arkeen, jossa ei tarvitse koko ajan olla varuillaan, vapauduin taistelusta ja pystyin keskittymään elämiseen.

En luota oikeasti uudenvuoden lupauksiin enkä osaa toivoa parempaa seuraavaa vuotta. Olen onnellinen siitä, mitä olen saanut ja miten hyvän vuoden olen saant kokea. Olen vähän myös ylpeä itsestäni, siitä mitä olen saavuttanut useammallakin elämäni sekotrilla ja miten olen oppinut suhtautumaan asioihin. Nyt astun hyvillä mieli eteenpäin vuoteen 2017, teen parhaani ja katson mitä se tuo tullessaan.

Loppuun vielä linkki mun "tän vuoden" voimabiisiin.

Tartutaan mahdollisuuksiin, tehdään meille tärkeitä juttuja ja nautitaan siitä! :) <3
Hyvää uutta vuotta kaikille!

<3: Ida

tiistai 27. joulukuuta 2016

joulu 2016

Jouluni 2016 oli ihanan rento, rauhallinen ja lämmin. Aikaa etkäteisstressaamiselle ei ollut, siihen ei tänä vuonna sisältynyt suuria odotuksia tai paineita. Joululahjat olin käynyt ostamassa yhtenä joulukuun vapaana lauantaina, koristeet laittanut kotiin pikkuhiljaa ja kortit postittanut hyvissä ajoin. Perjantain oli saanut vapaaksi töistä,  joten ehdin silloin tehä pienen joulusiivouksen, valmistaa laatikot, tortut ja paketoida viimeiset lahjat. Joulu sai tulla sellaisena kuin tuli, ja se tuli leppoisasti monine pienine hyvine hetkineen yhdessä perheen kanssa. 

Jouluaattoon meillä sisältyy perheen kanssa paljon perinteitä -oikeastaan se on mennyt aikalailla samalla kaavalla jo monta vuotta. Aamulla heräsin katsomaan joulupukin kuumaalinjaa, ja joulurauhaa siirryin seuraamaan kotikotiini siskon kanssa. Riisipuurosta siskoni avomies löysi jälleen mantelin ja kehitteli hauskan joulurunon.



Olin ostanut itselleni joululahjaksi uusimman Harry Potterin, ja lueskelin sitä ja kudoin kirjoneulesukkia odotellessani päiväkahveja. Siskoni oli valmistanut tänä vuonna pipareita, minä torttuja ja lisäksi äiti tarjosi joulupullaa ja suklaata. Kahvejen jälkeen lähdimme joulukirkkoon, jossa tänään puhuttiin joulun ilosta. Joulukirkosta alkaa oikeasti minun jouluni.




Joulukirkon jälkeen aloimme valmistelemaan joulupäivällistä. Alkuruokien parhaimmistoon kuuluivat äitini graavaamat kala. Pääruoalla oli äidin kuuluisaa stroganoffia ja kalkkunaa, joka seuraksi olin tehnyt porkkana- ja bataattilaatikkoa. Olin oikeastaan aika ylpeä, kun ne olivat niin hyvin onnistuneet!

Lahjoja avasimme vuorotellen yksi kerrallaan. Olin tietysti ollut taas kiltein ;) Sain monta toivomaani lahjaa: valaisimen, vaaleanpunaiset Timberlandit, kännykuoret, yöpön ja tohvelit, laulukirjan ja sulkapalloja. Papalta sain jälleen korut. Pukki toi myös monta itsetehtyä lahjaa tänä vuonna: lasinaluset, ruusuvaloköynnöksen, servettirenkaat ja kaulaliinan. Sekä muutaman ihanan yllärin. 




Jouluun päättyi meillä kaikilla raskas työrupeama, joten olimme oikeastaan kaikki aika väsyneitä. Hetken aikaa istuimme yhdessä olohuoneessa jutellen ja lahjoja ihaillen, ja söimme juustoja, pipareita ja suklaata. Sitten menimmekin kaikki nukkumaan.


Jos jouluaatto on meillä tarkkoin suunniteltu, niin joulupäivä sitten ei ole sitä yhtään. Oli ihana herätä aamulla tietäen, että tälle päivälle ei ollut mitään suunnitelmia. Pelasimme superhauskaa rappakalja-seurapeliä ja söimme jouluruokia. Välillä kävimme siskon kanssa ulkona kävelemässä, ja palasime sitten taas sisälle lueskelemaan.


Tapaninpäivänä palasin sitten omaan kotiini. Joulua oli tärkeää viettää perheen kanssa, mutta nyt on ihana asettua rauhassa omaan kotiin. Olo on rentoutunut, on kiva ihastella ja asetella lahjoja paikoilleen. Töihin palailenkin sitten vasta viikon päästä, eli vaikka joulu saakin pikkuhiljaa jäädä taakse, ei normiarkeen pidä palata vielä moneen päivään. Kiireet ja velvollisuudet saavat odottaa. 

Rauhallisia välipäiviä,
<3: Ida

perjantai 23. joulukuuta 2016

Aineeton lahja

Tänä jouluna toivon, että voisimme, minä ja jokainen teistä, antaa itsellemme ja läheisillemme aineettoman lahjan. 

Millaista aineetonta lahjaa tarkoitan? Aineettomista lahjoistahan puhutaan paljon erilaisissa yhteyksissä. Yleisimmin tarkoitetaan leffalippuja, hemmotteluhoitoja tai sitten toisenlaisa lahjoja, eli käytännössä joululahjarahan lahjoittamisena jonkun toisen avuksi. Kaikki oikein kohdalle osuessaan todella hyviä lahjaideoita, joita olen itsekin aina välillä antanut. Aineettomuuta ei kuitenkaan minusta kuvaa se, voidaanko lahja pakata paperiin.



Ihan perinteiseen pakettiinkin voi mahtua paljon aineetonta, kuten tahtoa ilahduttaa toista, jännitystä ja iloista yllättymistä sekä kiitollinen hymy. Näissä on se syy, miksi olen jo lapsesta saakka säästänyt monen kuukauden pienet rahani toisten lahjoihin. Olen aina antanut ja saanut paljon, ennen kaikkea aineetonta hyvää. 

Aineeton lahja on hyvää, joka syntyy välillämme. Minussa itsessä, hyvän jakamisena, antamisena ja vastaanottamisena. Anna ainettomalle lahjalle mahdollisuus pysähtymällä hetkeen, luopumalla ja olemalla. Luovu hetkeksi aikatauluista ja itsekeskeskeisistä suorituksista. Elä täysin juuri tässä, kaiken muun ehtii myöhemminkin. Anna arvo niille ihmisille ja sille hetkelle, joka Sinua nyt ympäröi.




Minä muistan yhä, kun kerran sain tärkeän aineettoman lahjan. Olin kotilomalla osastolta, ja heräsin aamuyöllä väsyneenä, nälkäisenä ja ahdistuneena lenkille. Hipsin olohuoneeseen, ja isä heräsi ja seurasi perässä. Isä otti kainaloon sohvalle, silitti, juttelimme hetken ja nukahdimme molemmat. Muutamassa minuutissa sain niin paljon hyvää, että se rauhoitti jotakin sisälläni ensi kertaa pitkään aikaan. En unohda sitä koskaan.

Jouluna on jokaisella mahdollisuus antaa aineeton lahja. Se ei edellytä kriisiä tai pahaa oloa, se voi olla myös hyvään osallistumista, itsensä siihen antamista. Se voi syntyä perinteissä, joka synnyttää lämpimiä muistoja, joulupoöydässä, kun vain nautit ja olet oma itsesi toisten kanssa jutellessa, romaaniin uppoutuessa välittämättä kauan olet lukenut tai joulusaunassa, kun et mieti mennyttää tai tulevaa. Aineeton lahja voi syntyä yhdessä toisten kanssa laulaen, kun ei ole nuotteja tai laulujen lukumäärää, vain yhteiset erilaiset äänet. Se voi olla halaus toivottua pakettia avatessa tai naurunremakassa jouluyönä.



Paras aineeton lahja on aito läsnäolo. Sellaiset hetket jäävät omaan mieleen ja läheisten mieliin. Nämä aineettomat lahjat elävät sisällämme, kun aineellisen on aika vienyt pois ja kun olemme itsekin muuttuneet. Sillä niistä hetkistä syntyy muistoja.


Aitoja hetkiä jouluun,
<3: Ida

lauantai 17. joulukuuta 2016

Joulu tulla jollottaa

Ajatelkaa, ensi viikonloppuna on joulu!! :) Oon saanut monta pientä kivaa joulunodotusjuttua jo kokeakin. Nytpä kerron teille niistä muutamista. 

Parhaan ystävän kanssa oltiin itsenäisyyspäivää ennen wanhassa satamassa jouluisilla naistenmessuilla. Löysin muutaman lahjan, mutta sitten itselleni ihanat kimaltavat pinkit sydänkorvikset ja maailman sulosimman muumipussukan. Yhdessä höpöteltiin ja haisteltiin ja maisteltiin jouluherkkuja. Muutama idis saatiin taas ensi vuoden lahjoiksi, jotka voisi itsekin omin kätösin toteuttaa (ne kun sitten vielä muistaisi...)

pixbay.com

Työpaikan pikkujoulut vietettiin Töölössä ravintola Sognossa. Muutama muukin oli eksynyt sinne pikkujouluja viettämään, joten vilinää vilskettä riitti. Mutta ihmekös tuo -paikka oli todella viihtyisä ja ruoka hyvää ja hinnatkin ihan kohtuulliset. Oli tosi kiva jutskata työkavereiden kanssa myös työpaikan ulkopuolella, koska työpaikalla jutut pyörii usein töiden ympärillä ja ihmiset oli nyt niin vapautuneita ja hyvällä tuulella. Kaikki tuntuivat viihtyvän hyvin, ja vietettiin yhdessä kaikki monta tuntia :)




Siskon kanssa leivottiin pipareita, ja onnekseme yhden päikkylapsen paketista paljastuikin niiden koristeluun sokerikuorrutetta :) Tädin ja äidin kanssa tehtiin pieniä piparkakkumökkejä ja askarreltiin muitakin jouluisiajuttuja.


 pixbay.com


Laitoin kodin joulukuntoon, ja laitoin itsellenikin nuo värkkäämäni mustat himmelihommat ikkunaaan. Nyt ajattelin leipoa vielä torttuja. Bataattilaatikkoa lupasin tehdä myös. Lahjat on aikalailla paketeissa ja kortit matkalla postissa. Jouluradio soi joka päivä -ja sukkiakin aloitin taas pitkästä aikaa kutomaan. Kaikki mukavaa pikkupuuhaa ilman minkäänlaista stressiä. Kyllä joulu saa tulla.


pixbay.com

pixbay.com

Päikkyyn joulu tuli tietysti taas jo vähän aikaisemmin. Meidän ryhmän 1-2-vuotiaat viittoivat tuiki tuiki tähtöstä joulujuhlassa ja matkustivat tonttuina meidän lempparin bussilaulun tahdissa. Tosi paljon on askarreltu joulujuttuja: tähtimaalauksia, käsillä painettuja ja tarroilla koristeltuja joulukuusia ja pastellikuorrutuksilla koristeltuja isoja kartonkipipareita. Päivittäin on käynyt tonttu meitä tervehtimässä, ollaan laulettu yhdessä lauluja ja yksi lapsista saa aina ottaa tontun pussista yhden koristeen meidän nukkarihuoneen joulukuuseen.

pixbay.com

 pixbay.com

Lasten joulu on ihana, mutta mielelläni rauhoitun kohta viettämään sitä ihan aikuisseurassa  :) Minulla onkin viikon loma siinä, ja täytyy sanoa, että olen levon tarpeessa. Ihanaa tehdä vähän omia juttuja kaikessa rauhassa <3

 pixbay.com

Ihanaa joulunodotusta!

<3: Ida


lauantai 10. joulukuuta 2016

Lemppariblogejani

Pimeä sunnuntaiaamu on ihana aloittaa viltin alla vaikkapa glögikupin kanssa rauhassa heräillen. Samalla voi selailla kiinnostavia blogeja, nauttia kiireettömyydestä ja omasta ajasta. Tänään ajattelin vinkata teille muutaman sellaisen blogin, jota itse tykkään nykyisin lukea. Klikkaamalla blogin nimiä pääset kurkkaamaan, jos joku niistä kiinnostaisi teitäkin! :)




Tämä on mun ehdoton lemppari! Milla on tosissaan muttei vakavasti treenaava nuori lastentarhanopettaja ja nykyisin myös bodyjamohjaaja. Millalla on ihana tyyli kirjoittaa omalla iloisella tavallaan, tekstejä lukiessa tulee sellainen olo kuin tuntisi Millan henkilökohtaisesti ja höpöttelisi hänen kanssaan :) Vaikka en Millaa oikeasti ollenkaan tunne, niin ehkä meillä on myös yhteistä kiinnostuksenkohteissa ja arjessa, ja senkin takia musta on tätä blogia kiva lukea. Näemmä moni muu on kokenut samalla tavalla lukija- ja kommenttimääristä päätellen ;) Tykkään Millan asenteesta, koska hän panostaa treenaamiseen paljon, mutta hänellä on selvästi jalat maassa eikä hän elä omassa fitnesskuplassaan.


Saijan blogi on todellinen ilo silmälle, laadukkailla kuvillaan ja ammattimaisella asettelullaan. Kuvien seassa on sopivasti helppolukuista tekstiä, ja postauksia ehtii selailla vaikkapa bussissa tai lueskella vähän väsyneempänäkin. Blogissa on paljon kosmetiikka- ja muotijuttuja, mutta myös muita inspiroivia postauksia esimerkiksi sisustamisesta, ruoasta ja matkustelusta. Tämän blogin lukeminen on juuri sitä samaa ihanaa rentoutumista kuin niiden naisten hömppäromantiikkaromskujen lukeminenkin! :)



Idajeminan blogi on musta näistä "ammattifitness" blogeista kaikista inspiroivin. Idajemina antaa blogissaan paljon esimerkiksi treenaamiseen (ja vähän muuhunkin kuten arkisiin kauneusjuttuihin) liittyviä käytännöllisiä vinkkejä. Sivuilta on myös helppo löytää vinkkejä, koska ne on lajiteltu selkeästi. Kirjoitustyyli on ihanan rento ja iloinen, ja hän kirjoittaa ammattilaisenakin usein omien kokemustensa kautta. Idajemina on nyt laittanut blogiin muutaman videonkin, joista oon erityisesti tykännyt. Kun kaipaan energiaa ja inspistä treeneihin, niin lueskelen tätä! :)

Voisi luulla, etten vapaa-ajallani jaksaisi enää lukea päiväkodista ja lapsista, mutta tämä vaan on niin Ihana <3 Leena Ahtelainen on lastentarhanopettaja, joka kirjoittaa pieniä tosielämän tarinoita päiväkodin arjesta. Tarinat ovat sellaisia "lasten suusta" -lausahduksia, jotka saavat aikuisella kuin aikuisella hymyn huulille. Samalla tuodaan kuitenkin esille asiantuntevasti esille sitä ihanaa ja inspiroivaa lastenmaailmaa, jota me aikuiset emme enää saavuta, mutta josta mekin voimme hetkittäin yhdessä lasten kanssa nauttia.



Nessan blogi on visuaalisesti kaunis, kuvat laadukkaita, kuten on koko blogikin. Nessa kirjoittaa monenlaisista aiheista aina muodista yhteiskunnallisesti puhuttaviin asioihin asti. Vaikka monista aiheista on kirjoitettu melko yleisellä tasolla, Nessalla on todella sympaattinen kirjoitustyyli, jonka kautta välittyy se aito ja herttainen nuori nainen, jonka minäkin olen joskus saanut tuntea <3



Tätä blogia on oikeasti kiva lukea, koska tämä on niin aito. Pinja on uskomaton rohkea nuori nainen, joka on selvinnyt paljosta ja jakaa omaa iloaan ja inspiraatiotaan nyt myös muille. Pinja kohtaa blogissaan ja kommenteissaan kaikki lukijansa lempeästi ja kannustavasti. Blogin voima on nimenomaan siinä kaikista tärkeimmässä eli sisällössä: rehellisessä tekstissä ja kertomuksessa omasta elämästä ja tuntemuksista. Blogissa ei tarvitse antaa mitään kiiltokuvaa omasta elämästä, vaan aidosti omilla ajatuksillaan ja oman arjen, itselle tärkeiden juttujen inspiroimana voi herättää lukijan kiinnostuksen <3

Tuleeko teille mieleen joku blogi, jota minun kannattaisi käydä lukemassa?:)

Mukavaa sunnuntaita murut!
<3: Ida

Ps. Kaikki kuvat lainattu kustakin blogista! Jos et halua kuvaa omasta blogistasi, kerrothan sen minulle! :)


sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Joululahjatoiveitani

Rakas joulupukki,

Odotan joulussa eniten yhdessäoloa, loman oleilua ja kiireetöntä, iloista tunnelmaa. 
Olen kuitenkin hieman materialisti, ja siksi ilahtuisin, jos toisit minulle myös jotakin seuraavista:

<3 Timerland -kengät


<3 kännykälle kuoret
<3 Kompressiopolvisukat ja sulkapalloja
<3 yöpön ja tohvelit


<3 Lasten laulunuottikirjan töihin
<3 Tämän Ihanan Clasun kattovalaisimen

<3 Kaiuttimen radiolle
<3 Neulotun vaalean kaulaliinan



<3 Mochanmakuisia protskupatukoita ja mulberrymarjoja

Toivoo,
Ida
Ps. Olen ollut tosi kiltti! ;)

Kuvat Pinerestistä ja lamppu Clas Ohlsonin sivuilta