Josko jossain helähtäisi pieni sävel

Sain ystävänpäivänä rakkaalta siskoltani aivan ihanan yllätyksen, nimittäin muistikirjan, johon hän oli koonnut toinen toistaan voimaannuttavampia mietelauseita ja runonpätkiä sekä laulujen sanoja. Nyt ajattelin jakaa teidänkin kanssanne niistä muutamia, sillä toivon, että myös te, rakkaat lukijani, voisitte ammentaa niistä voimia elämäntaipaleellenne. Seuraavassa kerron myös, miten nämä ajatukset minun tulkintani mukaan liittyvät syömishäiriöstä toipumiseen.

"Ainoa tapa pelastaa unelmamme on olla jalomielinen itseämme kohtaan"
- Anoreksiaan liittyy usein hirveän kova vaatimustaso. Myös anoreksia sairautena on hyvin vaativa. Se pyrkii viemään elämästä ihan kaiken. Anoreksian mukaan koskaan ei voi olla tyytyväinen itseensä. Myös toipumisessa anoreksiaan sairastunut on usein kohtuuttoman vaativa itseään kohtaan, kaiken pitäisi olla kunnossa kerralla, ja kun suuret ihmeet eivät tapahdukaan hetkessä, sairastava syyttää siitä itseään. Tervehtymisen voi kuitenkin saavuttaa vain hyväksymällä itsensä kaikkine virheineen ja puutteineen, sellaisena kuin on.

"Sillä hetkellä, kun ihminen päättää kohdata ongelman, hän huomaa olevansa paljon kykenevämpi kuin luulikaan."
- Sairauden tavoitteena on nujertaa sairastavan itsetunto. Usein kohdatessaan sairauteen liittyvän haasteen, sairastavan ensimmäinen ajatus onkin: en pysty.  Silti, kaikki avaimet parantumiseen on itsellä, ja kun pystymättömyyden tunteesta pääsee yli, sitä huomaakin vain pystyvänsä. Tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin. Itsekin olen nimittäin saanut yllätettyä usein jopa itseni pystymällä, olen ollut vahvempi kuin olen kuvitellut, olen pystynyt vastustamaan sairauttani paremmin kuin olisin ikinä uskonut.

"Tuhannen mailin matka alkaa yhdellä askeleella."
- Usein paraneminen on liian haastava pala kerralla haukattavaksi. Vaikka kuinka haluaisi, tervehtymiseen ei voi vain "hypätä". Olen usein miettinyt, kuinka ihanaa olisi vain eräänä päivänä herätä terveenä. Se ei kuitenkaan ole mahdollista. Mutta jokainen oikea teko, jokainen suupala ja saatu kilo tuo Sinut lähemmäs tavoitettasi. Ja tänään on oikea päivä ottaa ensimmäinen ratkaiseva askel.

"Löydän tien tai teen sen."
- Välillä toipuminen on itse oman tiensä raivaamista. Kaikille ei sovi samat mallit paranemisesta ja kaikki etenevät omaan tahtiinsa, minkä olen saanut omalla kohdallani huomata. Usein oma tie paranemiseen täytyy rakentaa itse, ja se vaatii paljon työtä mutta on varmasti sen arvoista. Parantuminen on elämän rakentamista uudelleen, pala palalta. Pääasia on, että pidät tavoitteesi mielessä ja kuljet sitä kohti.

"Elämässä on hetkiä, jolloin ainoa vaihtoehto on menettää tilanteen hallinta."
- Anoreksiaan liittyy voimakas tarve kontrolloida syömisiään ja sitä kautta itseään ja koko elämäänsä. Toipumisessa on aina osittain kyse myös tästä sairaasta kontrollista luopumisesta. Joskus kontrollista on luovuttava selkeästi antamalla konkreettisesti vastuu ruokailuista esimerkiksi hoitajan käsiin, tai kuten minun tapauksessani, osittain vanhemmille. Toipuminen onkin omalla tapaa hyppy tuntemattomaan. On uskallettava päästää irti ja katsoa, mitä elämä tuo tullessaan.

"Salaisuus on nykyhetkessä. Jos tarkkailet nykyisyyttä, voit tehdä sen paremmaksi, ja jos teet sen paremmaksi, kaikki myöhempikin on paremmin. Jokainen päivä on jo itsessään ikuisuus."
- Sairaudesta topimuiseen liittyy monella tuttu "sit kun" -ajattelu. Alan syömään, sitten kun olen tarpeeksi laiha ja niin edelleen. Päätös paranemisesta ja konkreettisista muutoksista ja niiden toteuttamisesta siirtyy aina seuraavaan päivään, vaikka ajatus paranemisesta olisikin jo tavoitteena. Todellisuudessa ne muutokset, jotka teet juuri tänään, ovat avainasemassa. Juuri tänään on oikea päivä alkaa parantua, ja se onnistuu vain konkreettisilla teoilla.

" Ihminen ei huku siihen, että sukeltaa veteen, vaan siihen, että jää veden alle."
- Sairastuminen ei tarkoita sitä, että koko elämä olisi pilalla tai että koko tulevaisuus olisi synkkä. Kun syömishäiriöstä paranee, on ihminen siitä selvittyään varmasti paljon vahvempi ja monta kokemusta rikkaampi. Jos sen sijaan jää kiinni sairauteen, heikentää ja tappaa se Sinua sisältäpäin hetki hetkeltä yhä enemmän.

"Jaksaakseen on opittava katsomaan, kuuntelemaan tarkkaan, josko jossain helähtäisi pieni sävel, lämmin sana, hymyn häivä, ruskojuova pilven raossa. Ja on, on se siellä. Aina se kuitenkin on."
-Tämä on mielestäni ihana kuvaus siitä, kuinka aina on olemassa toivoa. Välillä sairaus saa kaikki näyttämään synkältä ja pimeältä, mutta sellainen ei tilanne kuitenkaan koskaan ole. Toivo on aina olemassa, vaikka emme aina sitä pystykään näkemään. Ja silloin, kun toivo on itseltä piilossa, voi apuna olla toinen ihminen, kuten minulla on ollut perheeni, joka näyttää sen valon pilkahduksen siellä jossain.

Jokainen tulkitsee näitä viisaita sanoja omalla tavallaan ja omasta lähtökohdistaan, kaikkia ne puhuttelevat eri tavalla. Minä liitän ne tällä hetkellä elämäntilanteestani johtuen syömishäiriöstä toipumiseen, mutta niistä voi varmasti kerätä voimia myös moneen muuhun elämäntilanteeseen. Tämä kirja kulkeekin minulla varmasti aina mukana. Se antaa voimia silloinkin, kun elämä näyttää nurjan puolensa, kannustaa eteenpäin, kun toivo on piilossa ja valaa minuun taistelutahtoa silloin, kun usko meinaa loppua. Kiitos ihanasta lahjasta Fanny-rakas!

<3: Ida